Mietteitäni pimeän webin huumekaupasta

Pimeän webin kauppiaat tekevät arvokasta pioneerityötä. Nettimarkkinat ovat synnyttäneet parempaa huumekauppaa. Huumeyhteisö on itse luonut tavan vähentää huumekaupan aiheuttamia haittoja väkivallasta aineen laadunvalvontaan. Kyseessä on ilmiö, joka on varmaankin tullut jäädekseen.

Huumesota ei aja kenenkään etuja, paitsi suurrikollisten ja huumekauppiaiden lompakkoja ja sijoituksia ja aiheuttaa ihmisille vain enemmän ongelmia kuin poistaa niitä, onneksi pikkuhiljaa ihmiset alkavat availla silmiä tälle faktalle ja ymmärtäneet että jotain täytyy nyt äkkiä tehdä tälle asialle.

Tätä nykyistä kieltolakia tullaan katsomaan samalla tavalla kuin alkoholin kieltolakia. Jostain syystä en ole koskaan lukenut ainuttakaan rikosuutista, jossa väkivaltaisen, vaarallisen tai muuten vastuuttoman käytöksen yhteydessä sanotaan LSD:n tai ekstaasin liittyvän asiaan. 

Myyjän luotettavuus ratkaisee, miten suosittu hän on.

IV-käyttö (suonensisäiset huumeet)

Tämä teksti on kyseenalainen, koska en suosittele tätä kenellekään. Silti on olemassa paljon ihmisiä, jotka sortuvat huumeiden suonensisäiseen käyttöön. Tämä teksti on tarkoitettu minimoimaan riskit kyseisessä toiminnassa.

Tärkein asia koko operaatiossa on käyttää puhtaita ja steriileitä välineitä. ÄLÄ KOSKAAN KÄYTÄ KENENKÄÄN KANSSA SAMOJA VÄLINEITÄ. 

Suonensisäiseen käyttöön tarvitaan seuraavat asiat: itse aine, klikki (eli astia johon aine laitetaan), vettä tai muuta liuotinta aineesta riippuen, pumppu, neula, filtteri, kirra, paperia tai puhtaita sidetarpeita ja putsilappu (joskus klikkinä lusikka ja tarvitaan myös lämmittimeksi sytkäri tms). Kamamaailmassa piikitysvälineitä kutsutaan useimmiten värkeiksi.

Olen itse käyttänyt vain veteen liukenevia aineita suonensisäisesti, joten jätän tästä tekstistä pois asiat joista en tiedä tarpeeksi (kuten esimerkiksi heroiinin väsääminen, vaikka olen kuullut miten se tehdään).

Ensimmäisenä sopiva määrä tarvittavaa ainetta laitetaan klikkiin. Jos kyseessä on tabletti tai muu kuin jauhemainen aine, se kannattaa ennen sekoitusta murskata mahdollisimman hyvin. Klikkinä voi toimia esimerkiksi muovinen shottilasi tai ihan tätä käyttöä varten tarkoitettu muovinen kuppi. Joskus voidaan tarvita myös tarkkaa vaakaa (fiktiä) annoksen mittaamiseen.

Seuraavaksi otetaan ruiskun pumppu ilman neulaa (avaamattomasta, steriilistä pakkauksesta) ja otetaan vettä (tai muuta liuotinta kuten apteekista saatavaa suolaliuosta tai aineen erityisesti vaatimaa liuotinta) sopiva määrä. Itse olen käyttänyt noin 1,5 ml vettä aineen sekoitukseen. Jos vettä ottaa hanasta, kannattaa ensin valuttaa hetki kylmää vettä ja sen jälkeen kääntää se kädenlämpöiseksi. Vesi ei saa olla liian kylmää eikä liian kuumaa. Vesi työnnetään pumpusta klikkiin. Seuraavaksi otetaan neula pakkauksesta ja sekoitellaan ainetta sillä klikissä (neulassa tulee tietysti olla suojatuppi paikoillaan).

Kun aine on liuennut, tarvitaan suodatin. Tähän käy röökifiltteri, josta otetaan ympäröivä paperi pois. Yleensä filtteri revitään kahtia, eli puolikas filtteri riittää yksiin vetoihin. Mutta on olemassa myös ihan tähän tarkoitukseen saatavia suodattimia, jotka istuvat pumpun päähän. Näillä suodattimilla voidaan minimoida jopa tartuntatautien riskit. Tupakkafiltteri tiputetaan klikkiin aineen sekaan ja neste imetään sen läpi pumpulla (ilman neulaa!), mutta mäntää ei saa vetää pohjaan asti. Tällöin on oltava tarkka ettei pumppuun pääse pumpulia. Tähän käyttöön tarkoitettu suodatin laitetaan pumpun päähän kiinni ja imetään neste klikistä.

Kun aine on filtteröity, laitetaan neula takaisin paikoilleen. Neulan suoja otetaan pois tässä vaiheessa. Ilmakuplat saadaan nesteen seasta pois joko naputtelemalla pumpun kylkeen sormin tai ravistelemalla pumppua hetken. Sen jälkeen mäntää vedetään edestakaisin pari kertaa. Tämän jälkeen mäntää työnnetään niin syvälle, että nestettä menee neulakammioon (neulassa se värillinen kiinnitysosa), mutta ei kuitenkaan niin paljon, että nestettä tulee ulos. Pumppuun ei missään nimessä saa jäädä ilmaa.

Väsäys on nyt suoritettu. Nyt neulan suoja laitetaan hetkeksi paikoilleen ja annetaan värkkien levätä pöydällä tai jossain loppuvalmistelujen ajan. Yleisin pistopaikka on kyynärtaipeessa, jossa kulkee useita suuria ja pieniäkin suonia. Kirran eli kiristyssiteen käyttäminen helpottaa toimintaa. Kiristysside laitetaan kyynärvarren tapauksessa lähelle olkapäätä. Piikittää voi toki muuhunkin kohtaan, mutta kirra ei saa olla liian lähellä pistokohtaa. Suonen yleensä tuntee sormenpäillä koskemalla tai joillakin ihmisillä ne näkyvät helposti. Tällöin kiristyssiteen käyttö ei ole pakollista, eikä kyllä muutenkaan, mutta se voi helpottaa asioita.

Piikityskohtaan kannattaa käyttää ns putsilappua tai desinfiointiainetta. Pistokohtaa pyyhkäistään aina alhaalta ylöspäin, koska itse piikittäminenkin tapahtuu alhaalta ylöspäin. Piikitys tulee aina suorittaa ns. sydämeen päin, eli jos pistät kyynärtaipeeseen, on neulan kärki kohti olkapäätä, ei missään nimessä sormia kohti. Näin siis puhdistuslappuakin pyyhkäistään aina pistosuunnassa. Tällöin iholla mahdollisesti majailevat bakteerit eivät pääse neulan mukana verenkiertoon.

Kun suoni löytyy, otetaan ruisku ja otetaan neulan tuppi pois. Neula työnnetään ihon läpi rauhallisesti, mutta jämäkästi. Jos on liian hidas, suoni voi karata, mutta jos on liian nopea, neula voi mennä koko suonen läpi. Oppikirjojen mukaisesti neula tulisi työntää ihon läpi noin 45 asteen kulmassa.

Kun oletetaan, että neula on paikoillaan, mäntää vedetään taaksepäin. Jos neulakammioon ja pumppuun tulvahtaa verta, on neula suonessa, Jos taas pumppu vastustelee ja sinne tulee ilmaa, on pisto osunut ohi. Tällöin mäntää ei tule painaa. Jos taas mäntä alkaa työntyä voimakkaasti ulos ruiskusta veren saattelemana, on osuttu valtimoon. Valtimoon ei missään nimessä tule pistää mitään, ja jos näin käy, on välittömästi hakeuduttava sairaalahoitoon. Jos pisto osuu ohi, neulaa ei välttämättä tarvitse ottaa pois ihon alta vaan yrittää tähdätä uudestaan suoneen. Joskus neula kuitenkin täytyy ottaa pois ja aloittaa alusta. Samalla neulalla ei saisi pistää kovin montaa kertaa, koska se tylsyy jokaisen piston myötä. Samaa neulaa voi käyttää noin kolme kertaa, mutta suositeltavaa on aina käyttää uusia neuloja.

Kannattaa huolehtia siitä, että kirra ei ole liian kauan tiukalla. Jos pisto ei onnistu heti, kannattaa kirra irroittaa välillä ja laittaa hetken kuluttua uudestaan ja yrittää sitten jälleen pistää. Jos osumisessa on vaikeuksia, saattaa käden nyrkkiin puristaminen auttaa. Tällöin kädessä voi pidellä esimerkiksi paperia tai muuta, jota puristaa nyrkkiin.

Kun on osuttu suoneen, mäntää painetaan rauhallisesti mutta silti tahdikkaasti pohjaan. Noin puolivälissä voi varmistaa, että neula on edelleen suonessa vetämällä pakit, eli mäntää vedetään takaisin. Jos pumppuun tulee jälleen verta, ollaan turvallisilla vesillä. Jos ei, neula ei ole enää suonessa. Kun ollaan varmistuttu neulan olevan suonessa edelleen (tai taas), painetaan mäntä pohjaan ja annetaan lopun aineen päästä verenkiertoon. Jotkut ottavat vielä pohjaan painamisenkin jälkeen pakit ja painavat vielä kerran männän pohjaan.

Kun aine on työnnetty suoneen, otetaan neula pois ja otetaan paperia tai sidetarpeita ja painetaan pistokohtaa voimakkaasti muutaman minuutin ajan. Myös kirra irroitettaan. Jos pistokohta on kyynärtaipeessa, kannattaa käsi laittaa koukkuun. Jos pistokohtaan tai sen lähettyville tulee mustelmia, suoni on todennäköisesti puhjennut (ei yleensä vaarallista). Jos taas pistokohtaan nousee patti, ainetta on mennyt ohi suonesta. Tällöin kohtaa kannattaa hieroa hyvin voimakkaasti paperin avulla. Jos patti ei hälvene, on suositeltavaa hakeutua sairaalahoitoon. 

Piikittämisen jälkeen on usein hetken aikaa sellainen olo, ettei juuri pysty liikkumaan tai tekemään ylipäätään mitään. Piikittämiseen tarkoitetut välineet täytyy silti hävittää asianmukaisesti. Vaihtoehtoja on monia.

Jotkut omistavat särmäjäteastian, johon värkit laitetaan sellaisinaan. Kun jäteastia täyttyy, ne viedään asianmukaiseen kierrätykseen ja tästä palkkioksi saadaan uusia piikitysvälineitä. Jos värkit taas ovat menossa roskiin, kannattaa huolehtia siitä, että ne eivät voi vahingoittaa sivullisia. Myös pelkkä veri voi olla vaarallista.

Värkit voi pestä uudelleenkäyttöä varten, jos ne ovat vielä käyttökelpoisia. Ne kannattaa pestä myös silloin jos ei omista särmäjäteastiaa ja ne ovat menossa tavallisen jätteen sekaan. Pumppu pestään ensin ilman neulaa. Neulakammiosta kannattaa ottaa veri pois pienellä pyöritetyllä paperinkulmalla. Sen jälkeen neula laitetaan pumppuun kiinni ja vedetään vettä neulan läpi. Jos pestyjä värkkejä käytetään uudeleen, neula kannattaa pyyhkiä putsilapulla tai desinfiointiaineella. Välineet voi myös keittää.

Värkit voi hävittää ilman särmäjäteastiaa monella tapaa. Helpoin tapa on teipata koko systeemi umpeen, ettei siitä edes enää näe mikä se on. On myös muita vaihtoehtoja. Neulan voi esimerkiksi laittaa sen suojaan eli tuppeen niin, että se on taittunut eikä enää käyttökelpoinen. Sen jälkeen neula laitetaan tuppineen päivineen pumppuun, josta mäntä on irroitettu. Tämän jälkeen laitetaan mäntä pumppuun suojaksi. Neulan voi myös heittää pumppuun niin, että neula osoittaa mäntään päin ja sen jälkeen työnnetään mäntä pumppuun niin, että neula menee männästä läpi tai jää männän ja pumpun seinämän väliin. Tällaisessa tilanteessa kannattaa katsoa, ettei neula tule vahingossakaan pumpusta läpi. Jos haluaa olla aivan varma, voi koko setin tämän toimenpiteen jälkeen laittaa esimerkiksi tyhjään tölkkiin, joka rutistetaan niin, ettei värkkejä voi saada sieltä ulos mitenkään ja heitetään roskiin.

Shannon Dermodyn valokuva Disneyn Urhea -elokuvan Meridan heroiininkäytöstä, lisää hänen kuviaan ja tarinoita niiden takaa täältä.

Iv-käytöllä on helpoin saada yliannostus, joten asian kanssa kannattaa olla varovainen. Ei myöskään kannata jännittää liikaa, koska silloin paniikki voi aiheuttaa tuntemuksia, jotka eivät oikeasti ole todellisia. Parasta oilisi kuitenkin pysyä piikeistä kokonaan erossa, sillä se on tapa, johon jää koukkuun todella nopeasti ja hyvin vahvasti aineesta riippumatta. Suonensisäinen käyttö myös luonnollisesti tuhoaa verisuonia, joka näkyy selkeimmiten piikityksen vaikeutena ja hampaiden huonokuntoisuutena. Piikitys antaa toki aineesta lähemmäs 100% hyötyosuuden ja saa aikaan hetkellisen täydellisyyden tunteen, mutta todellisuudessa se on vain illuusio paratiisista, kuten huumeet yleensäkin. Pitkäaikainen käyttö myös jättää arvet, joiden alkuperää ei voi mitenkään peitellä. Kannattaa siis miettiä todella tarkasti haluaako koskaan edes yhdesti kokeilla.

MDA

MDA ei ole "tutkari" sillä se syntetisoitiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1910, kaksi vuotta ennen MDMA:ta. MDA on alkuperäinen "love drug" ja se oli suosittu päihde 60- ja 70-luvulla mm. hippiliikkeen keskuudessa.

Kemialliselta rakenteeltaan substanssit ovat melko samankaltaisia, vrt. 3,4-metyleenidioksiamfetamiini (MDA) ja 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini (MDMA).

MDA:n erot vaikutuksissa verrattuna MDMA:
-Visuaalisempi, vahvemmat aistiharhat
-Enemmän stimuloiva, "vauhtimaisempi"

Erot eivät kuitenkaan ole absoluuttisia, koska vaikutukset vaihtelevat eri henkilöiden välillä.
Sopiva annoskoko oraalisesti nautittuna on useimmille 60-140mg.

Kokaiini

Kokaiini sopii erinomaisesti juhlimiseen ja alkoholilla on kokaiinin euforiaa voimistava vaikutus. Ennen kaikkea kokaiini antaa itseluottamusta ja tahtoa, minkä ansiosta se soveltuu myös kovaa ajattelua tai lihasvoimaa vaativiin tehtäviin.

Kokaiini toimii dopamiinin takaisinoton estäjänä, eli aivoissa vapautunut dopamiini pysyy tämän ansioista toiminnassa pidempään. Jotta aine alkaisi vaikuttaa, on keksittävä jotain tekemistä jossa dopamiinia vapautuisi. Sohvalla istuskellen ja vaikutuksia odotellen aine menee hukkaan, sillä näin vaikutuksia ei koskaan myös tule.

Suositeltua suuremmat annokset eivät yleensä paranna vaikutuksia, vaan tuhlaat vain rahaa. Paljon tärkeämpää on oikea tekeminen ja itsensä psyykkaaminen, jotta kunnon kokaiinirush pääsee käyntiin.
Kokaiinin ensisijaiset vaikutukset kestävät n. 40 minuuttia, mutta kunnolla käynnistynyt draivi voi säilyä pitkäänkin.

Ehdottomasti suosituin käyttötapa on setelin läpi snorttaaminen. IV-käytössä aineen vaikutukset ovat jo todella vahvat. Suun kautta tai plugattuna vaaditaan huomattavasti suurempia annoksia ja nousut jäävät heikommiksi.

Kokaiinin runsas jatkuva käyttö aiheuttaa toleranssien nousua ja riippuvuuden. Satunnaisessa käytössä ja kohtuullisilla annoksilla vaaraa ei pitäisi olla. Annoksen suurentaminen ei välttämättä voimista vaikutuksia.

Kokaiini maksaa Suomessa 100-120€/g ja on puhtaudeltaan noin 20%, mutta usein lähemmän 10% paikkeille.

PMA (Parametoksiamfetamiini)

Parametoksiamfetamiini eli PMA onsynteettinen päihde, psykostimulantti, joka tuottaa hallusinaatioita.Parametoksiamfetamiinia myydään pillerimuodossa usein MDMA:na (ekstaasina), mutta voi helposti aiheuttaa kuoleman, koska parametoksiamfetamiini on paljon myrkyllisempää.

Parametoksiamfetamiinin vaikutuksia ovat kiihtynyt tai epäsäännöllinen sydämensyke, sumentunut näkökenttä ja voimakkaat, epämiellyttävät myrkytysoireet. Parametoksiamfetamiinikuolemia on tapahtunut puolet enemmän kuin kuolemia MDMA:han, vaikka aineen markkinaosuus on vain hyvin pieni siivu MDMA:n laittomasta kaupasta.

Yksi PMA / PMMA: ongelmista on, että come up kestää pitkään ja luullaan, että pillerit eivät toimi niin otetaan toinen. Tähän mennessä kun ensimmäinen pilleri alkaa  toimia olet ottanut vaarallisen, tai tappavan annoksen

Pregabaliini

Pregabaliini (kauppanimellä Lyrica) on noussut huumekäytössä perinteisten huumaavien lääkkeiden kuten opiaattien ja bentsodiatsepiinien rinnalle. Pregabaliinia käytetään myös sekaisin alkoholin kanssa, ja myös tämä voi olla hengenvaarallista, erityisesti jos pregabaliinia ja alkoholia otetaan suuria määriä, tarkoittaen 600mg:n maksimiannostuksen ylitystä esimerkiksi useilla grammoilla.

Kehitettiin alunperin epilepsialääkkeeksi, mutta nykyään sillä hoidetaan enimmäkseen hermokipua ja ahdistusta. Jotkut näkevät sen pelkästään huumeena nykyään ja toiset taas pitävät sitä ehdottomasti tehokkaana harvinaisen hienostuneena lääkkeenä, jolla on monipuolinen toiminta mekanismi.

Pregabaliini on rakenteeltaan samankaltainen kuin kehon oma neurotransmitteri GABA (gamma-aminovoihappo), mutta sen biologiset vaikutukset ovat aivan erilaiset. Neurotransmitterit ovat kehon aineita, jotka kuljettavat signaaleja hermojen välillä. Pregabaliinin tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta. Pregabaliini ilmeisesti vaikuttaa tapaan, jolla kalsiumionit pääsevät hermosoluihin, heikentämällä keskushermoston hermojen ärsyyntyvyyttä ja vähentämällä muiden neurotransmitterien vapautumista

Boostaa monia muita päihteitä ja päihdyttää jo itsessään miedosti eufooristen vaikutustensa takia.

Mielestäni Lyrica on ahdistus ja hermokipu lääkkeenä ainutlaatuinen.Se ei latista tunne-elämää, niinkuin bentsot tai mielialalääkkeet ja neuroleptit. Pregabaliinin käyttöön ei liity nopeita nousuja ja laskuja, vaan vaikutus on pitkä ja tasainen. Itselleni Lyrica antaa energiaa sekä rauhoittaa samaan aikaan.

4-MePPP, ( 4-Methyl-α-pyrrolidinopropiophenone)

4-MePPP on stimulantti, jota myytiin 2000-luvun alussa muotihuumeena, mutta se ei koskaan saavuttanut samanlaista kansainvälistä suosiota, kuten paremmin tunnetut sukulaisensa a-PPP sekä MDPV.

Käyttö ja vaikutukset - Aloitusannoksena suosittelemme 10-20mg nuuskattuna. Oraalisesti annos hieman suurempi, 30mg.Vaikutuksia ovat euforia, parantunut keskittymisky, piristyneisyys, puheliaisuus, ruokahalun puute ja unettomuus. Euforinen vaikutus kestää n. 1-2h jonka jälkeen aine voi vaikuttaa stimuloiden vielä muutaman tunnin ajan.

4-MePPP on vaikutuksiltaan lyhytkestoinen ja hyvin pehmeä. Stimulaatiota on kuvattu jopa kokaiini- ja bentsomaiseksi omalla vivahteellaan. Pitämällä annokset kohtuullisina, ei stimulanteille tyypillisiä laskuja ole havaittavissa.

MXP (Metoksifenidiini)

MXP on dissosiatiivinen anesteetti, joka vaikutukseltaan muistuttaa MXE:tä ja DXM:ää, tuoden kuitenkin mukaan myös omat erityiset vivahteensa. Olo on dissosiatiiviksi poikkeuksellisen selkeä ja siirtymistä holen ja normaalimaailman välillä on kuvattu tämän aineen kanssa erityisen helpoksi. Aineella on voimakas antidepressiivinen vaikutus sekä vaikutusaikanaan että seuraavina päivinä.

Annostus ja vaikutukset – Erowidin mukaan vaikutukset alkavat tuntua oraalisesti otettuna 0.05 g annoksilla ja voimakkuus kasvaa tuntuvasti 0.1 g yläpuolella. 0.15 g vie jo pitkäksi aikaa tripille. Nieltynä vaikutukset alkavat 1-2 tunnin kuluessa.

Alkamista voi nopeuttaa pitämällä ainetta kielen alla, jossa se kuitenkin aiheuttaa voimakasta kirvelyä. Kipu menee ohi, eikä limakalvoille näytä jäävän vaurioita.
Nopeammat nousut onnistuvat myös nenän kautta, jossa aine ei kirvele paljoa (muistuttaa lähinnä piriä). Plugattuna tai lihakseen pistäessä (IM) aine ei aiheuta kipua.

Annokset ovat muilla käyttötavoilla saman suuntaisia kuin oraalisesti, mutta erityisesti IM-käytössä kannattaa aloittaa varovaisemmalla annoksella. Lisäksi tulee huomioda aineelle kehittyvä, ilmeisesti muutaman päivän kestävä toleranssi.

Veteen liuottaessa tarvitaan 1 ml vettä per 0.02 g MXP:tä.

Vaikutusaika on huomattavan pitkä ja riippuu voimakkaasti annoksesta. Trippailua sisältävä osuus kestää useita tunteja ja jälkioloja esiintyy kovemmilla annoksilla myös seuraavana päivänä, eli kannattaa varata ylimääräinen vapaapäivä.

Suosittelemme raskaampien trippien jälkeen vähintään kuukauden taukoa ennen seuraavaa dissottelua ja kevyemmistäkin on syytä pitää taukoa välissä, vaikka miten mukavalta tuntuisi ottaa seuraavana päivänä uusiksi. Taukoja pitämällä vältät riippuvuuden, eikä toleranssikaan pääse nousemaan.
Jatkuvan käytön riskit – Pitkään jatkuneen käytön lopettaminen voi aiheuttaa vieroitusoireita, kuten unettomuus, väsymys ja masennus. Jatkuva säännöllinen käyttö (monta kertaa viikossa) todennäköisesti ketamiinin tavoin heikentää muistia, oppimiskykyä ja kielellisiä kykyjä. Kuten ketamiinin kanssa, satunnaiskäyttö tuskin on haitallista edellä mainituille taidoille ja käytön loputtua ongelmat todennäköisesti poistuvat.

2C-B (4-bromi-2,5-dimetoksifenetyyliamiini)

Annostus – Suositeltava annos on useimmille 10-20mg. 2C-B:n vaikutusten voimakkuus vaihtelee huomattavasti ihmisten välillä. Vaikutus alkaa noin 45–75 minuutin kulutta nauttimisesta ja kestää 4-8 tuntia. Muiden psykedeelien tavoin jo yksi kerta aiheuttaa merkittävästi toleranssia, joka poistuu kuitenkin kokonaan noin parissa viikossa.

Turvallisuus ja yhteisvaikutukset – 2C-B:n vaikutusmekanismi on samanlainen kuin LSD:llä (pääasiallisesti serotoniinireseptorien osittaisagonisti), joten se on suurella todennäköisyydellä, kuten LSD:kin, hyvin turvallista. 2C-B:n yhdistäminen mm. stimulantteihin, MAO-estäjiin tai tramadoliin voi olla vaarallista. Bentsodiatsepiinit ja jotkin antipsykoottiset lääkkeet kuten SSRI:t heikentävät 2C-B:n vaikutuksia. 2C-B on suosittu yhdistää MDMA:han, yleensä siten, että 2C-B otetaan kun MDMA:n vaikutus on loppunut tai loppumassa. 2C-B:n yhdistäminen LSD:hen on myös hyvin miellyttäväksi kuvattu yhdistelmä.

Vaikutukset – 2C-B:n vaikutuksia on kuvattu yhdistelmäksi LSD:tä ja MDMA:ta, mutta se ei kuitenkaan ole sama asia kuin niiden nauttiminen yhdessä. 2C-B on mieto psykedeeli. Se tarjoilee erittäin vaikuttavia visuaaleja, mutta ei kuitenkaan yhtä tajuntaa laajentavia elämyksiä kuin LSD. 2C-B antaa myös euforiaa ja empatiaa. Varsin mielenkiintoinen aine, jota kannattaa kokeilla. 2C-B:llä on myös lievästi stimuloiva vaikutus.

Ei-toivotut vaikutukset – Annoskoon kasvaessa sivuvaikutusten todennäköisyys kasvaa: hikoilu, pahoinvointi, oksentelu, lihasjäykkyys, ahdistus ym.

Ketamiini

Ketamiini voi saada aikaan rauhallisen ja rentoutuneen tilan, liikkumattomuutta, kivunlievitystä ja muistinmenetystä (ei muistikuvaa vaikutuksen alaisena tapahtuneesta. Ketamiinin käyttäjä voi olla päihtymystilassa ympäristönsä ärsykkeisiin reagoimaton. Käytössä haetaan mielihyvän tunnetta, hallusinaatiota sekä dissosiaatiokokemusta (”ruumista irtautuminen”).

Ketamiinia myydään kirkkaana nesteenä ja valkoisena tai vaaleahkona jauheena.

Ketamiinia on tutkittu lääkkeenä masennukseen,  erityisen lupaavalta lääke vaikuttaa vaikeiden, itsetuhoisuutta aiheuttavien masennustilojen hoidossa. Pienellä suonensisäisellä annoksella oireet lievittyvät jopa kahdessa tunnissa. Vaikutukset ovat suurimmillaan ensimmäisten kolmen päivän aikana, minkä jälkeen ne tasaantuvat. Masennuksen tuntemukset ovat keventymään päin kuitenkin vielä kahden viikon jälkeenkin.

Suonensisäisesti käytettynä vaikutukset alkavat 1–5 minutissa, nuuskattuna 5–15 minuutissa ja oraalisesti nautittuna 5–30 minuutissa. Ketamiinin vaikutukset alkavat suhteellisen nopeasti nuuskattuna ja oraalisesti nautittuna, eikä suonensisäinen käyttö ole osin tämän vuoksi yleistä. Hallusinogeeniset vaikutukset kestävät noin tunnin tai vähemmän, mutta käyttäjän aistit, arviointikyky ja koordinaatio voivat poiketa tavanomaisesta 24 tuntia käytön jälkeen.

Annostus 1,0–2,0 mg painokiloa kohti tuottaa noin tunnin kestävän intensiivisen kokemuksen.

ÄLÄ NAUTI ALKOHOLIN TAI MUITTEN AINEITTEN KANSSA JOTKA LAMAUTTAA KESKUSHERMOSTOA, ESIM BENSOT/RAUHOTTAVAT, GHB...

Annokset voi taulukon mukaan vetää vähän yläkanttiin

Insufflated / Nasal Ketamine Dosages
Threshold 10 - 15 mg
Light .15 - 30 mg
Common 30 - 75 mg
Strong 60 - 125 mg
The K Hole 100 - 250 mg

Kannabis

Mikä?

"Kannabis on hamppukasvista valmistettava päihde- ja huumausaine", kertoo Wikipedia.

Kannabis on monelle se ensimmäinen kosketus (laittomien) huumausaineiden maailmaan. Kyseessä on kasvi, joka erittää kannabinoideja ja terpeenejä, mutta koko jutun juju on THC (tetrahydrokannabinoli). Perinteisesti kannabis on jaoteltu sativa ja indica -lajikkeisiin, mutta on olemassa myös laaja kirjo hybridejä näiden väliltä. Kannabis vahvistaa miltei kaikkien muiden päihteiden vaikutuksia, mutta sillä on myös positiivisia terveydellisiä vaikutuksia päihtymyksen lisäksi. Kannabista voidaan käyttää muun muassa kipuun, mielenterveysongelmiin, uniongelmiin tai ruokahaluttomuuteen. Sillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia. Kannabis voi aiheuttaa vainoharhaisuutta, psykoosin tai jopa skitsofrenian puhkeamisen. Kannabis itsessään ei aiheuta psykoottisia tai skitsofreenisia sairauksia, vaan se voi laukaista sellaisen sellaisella ihmisellä, jolla sellaiseen on jo alttius tai sairaus on jo ennestään olemassa. 

Laki

Kannabis on tällä hetkellä Suomessa laiton päihde, kuten myös monissa muissa maissa. Viimeaikoina sitä on kuitenkin alettu laillistaa eri tavoin ympäri maailmaa. Alankomaat on ollut perinteisesti se "pilvivaltio". Hiljattain kannabiksen kasvatus ja käyttö tietyissä määrin on laillistettu esimerkiksi eripuolilla USA:ta. Uruguay on maa, joka on ensimmäisenä koko maailmassa laillistanut kannabiksen kasvatuksesta käyttöön asti. Uruguayssa jokainen 18 vuotta täyttänyt voi apteekista ostaa kannabista enintään 40 grammaa kuussa. Suomessa kannabiksen katuhinta vaihtelee kymmenestä kolmeenkymmeneen euroon grammalta, joten 40 grammaa kannabista Suomen katukaupassa vastaa suurin piirtein tuhatta euroa (yksittäisinä grammoina myytynä). Kannabiksen kokonaisvaltaisella laillistamisella säästyttäisiin rikollisuudelta ja vähennettäisiin huomattavasti niitä haittoja, joita se laittomana päihteenä aiheuttaa.

Käyttö

Kannabista käytetään useimmiten polttamalla tai syömällä. Tärkein osa kasvista on sen kukinto. Kukinnon THC pitoisuus on suurin, mutta myös lehdet sisältävät päihdyttäviä vaikutuksia. Tyypillistä onkin kukinnon polttaminen (jointit, bongit, piiput, älyämpärit) ja lehdistä usein tehdään jotain syötävää tai juotavaa (esimerkiksi kaakao tai leivonnaiset). Kannabista myydään monissa eri muodoissa; kukintona, lehtenä, hasiksena (hasa/lätkä), leivoksina, suklaina, rajoja ei oikeastaan ole.

Vaikutukset

Kannabikseen ei voi kuolla. Suurimmat haittavaikutukset ovat samankaltaisia kuin tupakalla (mutta huomattavasti pienempiä), sekä tietysti mahdollisten psykoottisten sairauksien puhkeaminen. Kannabiksen päihdyttävä olotila on suurimmaksi osaksi miellyttävä, mutta se voi aiheuttaa myös ahdistavia olotiloja. Syke voi nousta, voi tulla huono olo ja pahoinvointia sekä sietämätön nälkä, joka ei tunnu loppuvan mitenkään. Yleisessä tiedossa olevia haittavaikutuksia on todistetusti liioiteltu järjettömin määrin. Esimerkiksi alkoholiin verrattuna kannabis on tuhatkertaisesti turvallisempi päihde.

Leafly tarjoaa kattavan informaation erilaisista lajikkeista ja niiden vaikutuksista. Kyseisen sivuston kautta voi ostotilanteessa helposti selvittää, mikä lajike sopii itselle parhaiten. Lajikkeita on niin paljon, että valinnanvaraa on, mutta perusvaikutus on oikeastaan aina sama. Olotila on usein rentoutunut ja voi tuntea itsensä "hitaaksi". Joskus taas olotila voi pikemminkin piristyä. Joskus voi tuntua, että poliisit ovat koko ajan selän takana. Vaikutukset ovat hyvin paljon riippuvaisia siitä, mikä lajike on kyseessä ja kuinka paljon polttaa. Kannabis vahvistaa jo pelkkiä tunteita, joten jos valmiiksi on jokin tietynlainen mielentila, se todennäköisesti voimistuu. 

Loppupeleissä kannabis on hyvin turvallinen päihde moneen muuhun verrattuna. Tosin joidenkin päihteiden kanssa sitä ei kannata käyttää samaan aikaan, koska tuloksena voi olla toisen päihteen eksponentiaalinen vahvistuminen ja huono olotila. Dokumentti The Culture High on katsomisen arvoinen aiheesta kiinnostuneille. 

LSD

LSD =lysergihapon dietyyliamidi

Annostus – Ensimmäinen kerta kannattaa toteuttaa tutussa ympäristössä tuttujen ihmisten kanssa tai yksin. Aloittelijalle suositeltava annos on 1-2 lappua Se takaa selvän vaikutuksen olematta kuitenkaan liian intensiivinen. Syvempien kokemusten hakijat voivat ottaa useita lappuja. Vaikutus alkaa 20-60 minuutin kuluttua ja vaikutusaika annoksesta riippuen on 6–12+ tuntia. LSD toimii myös nieltynä. Jo yhdestä käyttökerrasta tulee toleranssia, joka poistuu noin kahdessa viikossa.

Turvallisuus ja yhteisvaikutukset – LSD on todella paljon tutkittu ja turvalliseksi todettu aine. LSD:n tappava annos on arviolta satoja kertoja suurempi kuin tyypillinen käyttöannos. Psykologisesti LSD on hyvin siedetty, pitkäaikaisia haittavaikutuksia ei ole todistettu, mutta se saattaa kuitenkin pahentaa tiloja kuten skitsofrenia ja masennus. LSD ei aiheuta riippuvuutta, ja nopeasti kasvava toleranssi käytännössä estää sen jatkuvan käytön.

Bentsodiatsepiinit, opioidit ja jotkin masennus- tai antipsykoottiset lääkkeet kuten SSRI:t heikentävät LSD:n vaikutuksia. Tramadol saattaa LSD:n kanssa käytettynä aiheuttaa vaarallisen serotoniinisyndrooman.

LSD:n yhdistäminen alkoholiin tai muihin huumeisiin harvoin tuottaa toivottua tulosta, poikkeuksena kuitenkin MDMA  (yhdistelmää kutsutaan termillä candyflip). MDMA nautitaan yleensä 1-3 h LSD:n ottamisen jälkeen ja yhteysvaikutusta pidetään erittäin miellyttävänä.

Vaikutukset – LSD:n tuottamat hallusinaatiot (visuaalit) ovat useimmiten ns. pseudohallusinaatioita, eli niitä ei voi luulla todellisiksi. Staattiset pinnat näyttävät eläviltä, värit korostuvat, pinnoilla näyttää olevan uusia tekstuureja, ja varsinkin silmät kiinni voi nähdä värikkäitä liikkuvia geometrisia kuvioita. Isoilla annoksilla vaikuttaa myös kuuloaistiin sekä voi aiheuttaa synestesiaa eli aistien sekoittumista, esimerkiksi äänet saattaa nähdä väreinä.

LSD:n psykologiset vaikutukset riippuvat voimakkaasti henkilöstä, aiemmista kokemuksista, fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä, mielentilasta ja annoksesta. Ajantaju muuttuu, aika voi vaikuttaa esimerkiksi hidastuneen tai kiertävän kehää. Asioita saattaa nähdä aivan uusista näkökulmista ja asioiden välillä näkee uusia yhteyksiä. Kasvattaa luovuutta. Ego pehmenee tai hajoaa kokonaan. Käyttäjä voi tuntea olevansa yhtä maailmankaikkeuden kanssa. LSD voi tuottaa jopa elämää muuttavia henkisiä kokemuksia. Suurilla annoksilla LSD:llä on myös dissosiatiivisia piirteitä.

Ei-toivotut vaikutukset – LSD voi aiheuttaa ahdistusta. Silloin on parasta tiedostaa sen johtuvan aineesta ja menevän ohi vaikutuksen loputtua. Saattaa aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten pahoinvointia, hikoilua ja huimausta. Tripin aikana on syytä juoda jotain ja mielellään syödäkin, vaikka se saattaa tuntua vaikealta, koska muuten seurauksena voi olla nestehukka. Tripille kannattaakin varata jotain helpposti syötävää ruokaa. Koska LSD on myös lievästi stimuloiva, tripin loputtuakin ei välttämättä pysty heti nukahtamaan.

Historia – LSD:tä valmisti ensimmäisen kerran sveitsiläinen kemisti Albert Hoffmann vuonna 1938 pyrkiessään kehittämään uusia lääkkeitä. Vuonna 1943 LSD:tä imeytyi tahattomasti hänen sormenpäidensä kautta ja hän havaitsi aineen olevan psykoaktiivista. Alkuun LSD:tä tutkittiin terapiakäytössä, mutta sen saavutettua suosiota 60-luvun vastakulttuurissa päihteenä LSD kiellettiin ja into tutkimukseen laantui. Tutkimusta LSD:n ja muiden psykedeelien hyötykäytöstä on kuitenkin aloiteltu uudelleen viimeaikoina. LSD:tä on tutkimuksissa toiminut hyvin alkoholismin hoitoon. Se auttaa myös Hortonin syndroomaan

MDMA / ''Ekstaasi''

MDMA lasketaan vaikutuksiltaan stimulantteihin tai psykedeeleihin, mutta tämä on jossain määrin epätäsmällistä. Parempi luokitus lienee empatogeeni, joka viittaa aineen empaattisuutta lisäävään vaikutukseen. MDMA on synteettinen amfetamiinijohdos. Sitä esiintyy pillereinä, kapseleina, pulvereina/ kiteinä ja sitä käytetään syömällä. Ekstaasilla ''esso, naksu, karkki .. yms'' tarkoitetaan usein värikkäitä printin omaavia tabletteja, jota on myös usein runsaasti jatkettu, kun taas kidemäinen usein puhtaampi MDMA on sitä itseään tai ''mämmiä''.

MDMA lisää hyvää mieltä, sosiaalisuutta, empatiaa ja läheisyydentunnetta.

Ekstaasina saadun pillerin todellisesta sisällöstä ei voi olla varma, ja tämä voi aiheuttaa ei-toivottuja vaikutuksia. Puhdas MDMA kohtuudella  nautittuna ja nestetasapainosta huolehtien ei ole juurikaan vaarallista terveille ihmisille. Ekstaasia ei kuitenkaan saa käyttää MAOI-lääkityksen alaisena ja SSRI-, SNRI- taas puolestaan voi laimentaa ekstaasin vaikutusta.

Internetistä voi tilata laillisesti testereitä joilla voi testata ekstaasitabletin todellista sisältöä aineen muuttaessa väriä sen mukaan mitä tabletti sisältää. Käyttäjäkokemuksia eri ekstaasitableteista kerää myös sivusto: http://www.pillreports.net/index.php?page=search_reports

Käytön aikana usein esiintyy hikoilua, hampaiden yhteen puremista, leuan jäykkyyttä ja suun kuivumista. Juomisesta tulee pitää huolehtia nestehukan välttämiseksi

MDMAn vaikutukset ovat lähes poikkeuksetta aina positiivisia, mikäli ahdistusta esiintyy, bentsodiatsepiinit voivat auttaa tähän, mutta 'laimentavat' itse MDMAn vaikutusta.

Suositeltava on 100-200 mg nauttiminen suun kautta, kesto 3-5 tuntia.
(ensikertalaiselle 100-160mg)

Koska ekstaasin vaikutus perustuu aivojen omien välittäjäaineiden vapauttamiseen ja ne kuluvat nopeasti loppuun, toleranssi aineelle kasvaa nopeasti ja "taika" katoaa. Suositeltavaa on pitää käyttökertojen välillä vähintään pari viikkoa, mielellään noin kuukausi.

Käytön jälkeistä palautumista, esim. seuraavana päivä voi koettaa auttaa esim. ottamalla vitamiinejä sekä 5-HTP nimistä valmistetta.

Itse pidän tästä aineesta, ehkä vähän liikaakin. Parhaimpina aikoina ainetta meni 2 -6 kertaa kuukaudessa. Haittavaikutuksia ei juurikaan tullut, ei edes laskuja. Koin vaan suurta vitutusta kun palaan ekstaasin ihanasta maailmasta takaisin tähän maailmaan. Myöskin noin runsaalla käytöllä toleranssini huiteli pilvissä.

Yhden huononkin kokemuksen tosin omistan, mutta olen varma sen johtuneen liiän pienestä annoksesta. ''Vajareissa'' olot ovat huomattavasti epämukavemmat kuin övereissä jolloin on autuaan tietämättömiä tämän maailman menosta. Kohahdusta odotellessa myös saatan kokea ahdistusta.i. 

LINKKEJÄ:

ROLL SAFE

http://www.rollsafe.org/
 http://www.pillreports.net/index.php?page=search_reports

Amfetamiini

Amfetamiini kuuluu keskushermoston stimulantteihin.  Sitä käytetään suun kautta, nuuskaamalla ja
suonensisäisesti. Vauhtia löytyy jauheena, kapseleina, liuoksena ja kiteinä.

Amfetamiinin vaikutukset alkavat hyvin pian aineen nauttimisen jälkeen. Amfetamiinin tyypillisiä vaikutuksia ovat: lisääntynyt valveillaolo, fyysinen aktiivisuus, euforia sekä vähentynyt ruokahalu. Amfetamiini soveltuu loistavasti viihdekäyttöön piristävien sekä euforioivien vaikutuksiensa ansiosta. Arkikäytössä amfetamiinista saa pienillä annoksilla esim. lisää potkua vaikka siivoamiseen. Amfetamiinin, kuten muidenkin stimulanttien pidempiaikainen käyttö aiheuttaa vahvaa psyykkistä riippuvuutta.

Annossuositus 0.1-0.2 grammaa

Mitä on tämä Suomessa myytävä 'piri'?
Peruspiri on paljon jatkettua, mahdollisesti levo/dekstro amfetamiinia, tai niiden sekoitusta. Euroopassa ei juurikaan metamfetamiinia valmisteta. Tavara on paljon jatkettua ja kukaan tuskin tarkalleen tietää mitä tavara on.

Laskufiilikset kääntyvät usein epämukaviksi. Laskuissa on mukana usein vaikutuksen lakkaamisen aiheuttamien oireiden lisäksi mahdollinen ylirasitus, aliravitsemus, nestehukka ja univelka. Ahdistaa, masentaa, on kylmä ja kuuma vuorotellen. Ei myöskään kannata valvoa kuin maksimissaan kaksi päivää putkeen. Bentsodiatsepiinit tasaavat oloa.

 Piri ei mielestäni ole mitenkään ihmeellistä ainetta, mutta silti sitä tekisi mieli. Fiilikseni tätä ainetta kohtaan on jokseenkin ristiriitainen. Ehkä piri jotenkin vetoaa suomalaiseen melankoliseen mielenlaatuun. 

Intro

Aina lue ja opi aineesta ennen kun kokeilet niin tiedät oikean annoksen ja miten vastuullisesti sitä käytetään. 

Huumemyrkytyksen lääkehoito
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00089

HUUMEIDEN YLIANNOSTUS JA SEN EHKÄISY
http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/paihteet-ja-terveys/huumeiden-yliannostus-ja-sen-ehkaisy

ROLL SAFE -ohjeita ekstaasin käyttöön
http://www.rollsafe.org/

Pillreports - tietoa eri ekstaasi tableteista
http://www.pillreports.net/

Responsible drug use - kuinka käyttää huumeita vastuullisesti
https://psychonautwiki.org/wiki/Responsible_drug_use

GUIDE TO DRUG COMBINATIONS - huumeiden yhteisvaikutukset
https://psychonautwiki.global.ssl.fastly.net/w/images/f/fb/TripSit%27s_Dangerous_combination_chart.png

Huume Suomen Historia
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/14/huume-suomi-verkkodokumentit?ref=ohj-articles

Stimulantit - Lisäävät vitaalisuutta, energisyyttä, puheliaisuutta sekä itsevarmuutta. Ujous, väsymys ja ruokahalu vähenevät. Stimulantit sopivat hyvin viihdekäyttöön nopeiden vaikutuksiensa sekä helpon annosteltavuudensa ansiosta. Stimulantit sopivat loistavasti myös keskittymistä vaativien asioiden tekemiseen. Tunnetuimpia stimulantteja ovat Kofeiini, nikotiini, amfetamiini sekä kokaiini. Säännöllisesti piristeitä käytettäessä sietokyky kasvaa, ja aineeseen voi muodostua sekä fyysinen että henkinen riippuvuus. Piristeiden käytön lopettamisesta voi seurata psyykkisiä sekä fyysisiä vieroitusoireita.

Lähes kaikilla stimulanteilla (amfetamiineilla ja MDMA:lla) on haittoina verenpaineen nousu, ruumiin lämpötilan kohoaminen, mahdollisesti nestehukka. Lisäksi liiallinen valvominen sekä aliravitsemus ovat pitkäaikaiskäytössä mahdollisia riskejä. Masennustilat voivat tulla seurauksena jatkuvasta ja pitkäaikaisesta aineen käytöstä. Psyykkinen riippuvuus toki voi muodostua, kuten miltei mihin tahansa aineeseen. Usein ja runsaasti käyttäessä, otettavat annokset ja toleranssi kasvavat, ja samalla aineen vaikutus heikkenee.

Muuntohuumeet - (myös muotihuume, design-päihde tai design-huume) ovat jo olemassa olevien päihteiden erilaisia kokeellisia muunnoksia, joita saadaan alkuperäisen päihteen kemiallista rakennetta muokkaamalla. Näin syntyy uusi aine lähteen kaltaisilla vaikutuksilla.

Kannabis – Kannabis on alkujaan Keski- ja Etelä-Aasiasta peräisin oleva kasvi, joka yleensä luokitellaan miedoksi psykedeeliksi, ja jota nautitaan polttamalla, höyrystämällä tai syömällä. Sen moniin vaikutuksiin kuuluvat mm. rentoutuminen, euforia, ruokahalun kasvaminen sekä ajattelun kiihtyminen.

• Sativa-lajikkeet ovat vaikutukseltaan aktivoivia ja piristäviä, vaikuttavat enemmän mieleen.
• Indica-lajikkeet ovat vaikutukseltaan jumittavia ja sedatoivia, vaikuttavat enemmän fyysisesti. 
• Synteettiset kannabinoidit – Kemiallisin menetelmin valmistettuja aineita, jotka vaikutuksiltaan muistuttavat kannabista. 

Hampun nauttiminen sisäisesti on myös suosittua. Sisäisesti nautittuna vaikutukset ovat voimakkaammat ja pitkävaikutteisemmat, mutta tarvittavat annokset ovat suurempia. 

Empatogeenit: Ekstaasi (MDMA), Hyvää mieltä, sosiaalisuutta, empatiaa ja läheisyydentunnetta. Ekstaasista on todettu olevan hyötyä myös psykoterapiassa. Tunnelukot avautuvat ja mahdolliset sosiaaliset pelot loistavat poissaolollaan. Ekstaasin vaikutus on lähes aina pelkästään positiivinen, joten se sopii hyvin myös henkilöille, jotka eivät ole koskaan aiemmin kokeilleet mitään huumeita. Suositeltava ensimmäistä kertaa kokeilevalle on 100-160 mg, nauttiminen suun kautta, kesto 3-5 tuntia. 

Koska ekstaasin vaikutus perustuu aivojen omien välittäjäaineiden vapauttamiseen ja ne kuluvat nopeasti loppuun, toleranssi aineelle kasvaa nopeasti ja "taika" katoaa. Suositeltavaa on pitää käyttökertojen välillä vähintään pari viikkoa, mielellään noin kuukausi.

Psykedeelit – Parantaa mielen yhteyttä ulkomaailmaan (tarkemmat aistimukset ym) ja irroittaa normaaleista rutiineista. Saa ajattelemaan uusilla tavoilla. Korostaa kaikkia tunteita ja olo saattaa vaihdella huomattavasti samankin tripin aikana. Useimpien mielestä kuitenkin mukava ja hyödyllinen kokemus, joka saattaa joskus olla pelkkää viihdettä ja toisinaan muuttaa sinua ihmisenä ja parantaa elämäsi laatua pysyvästi. LSD on pienillä annoksilla helppo ja suositeltava myös ensikertalaisille, edes kerran elämässä. Ei aiheuta riippuvuutta ja auttaa tehokkaasti muista addiktioista (esim. alkoholi) vieroittautumisessa, jonka lisäksi LSD:llä on todettu olevan yhteys vähäisempiin mielenterveysongelmiin.. Koulun huumevalistus on varsinkin psykedeelien (LSD) osalta harvinaisen täyttä hevonkukkua, johtuen ilmeisesti siitä, etteivät deelit ole lainkaan tuttuja narkkareiden kanssa työskenteleville poliiseille ja päihdetyöntekijöille, jotka huumevalistuksesta vastaavat. 

Dissosiatiivit – Psykedeelejä intensiivisempi unta muistuttava kokemus, joka myöskin herättää uusia ajatuksia ja on erittäin viihdyttävä. Vähentää mielen yhteyttä ulkomaailmaan ja parantaa mielikuvitusta (silmät suljettuna hyvin kirjaimellisesti). Ei aiheuta fyysistä riippuvuutta, mutta henkistä voi esiintyä dissojen masennusta vähentävän vaikutuksen vuoksi. Dissosiatiivien suurin ero on vaikutusajassa: annoksesta riippuen DXM 4-12 h, MXE 4-24 h (huiput tunti-pari mutta lasku hyvin hidas) ja ketamiinilla noin tunti (nieltynä pidempi mutta vaikutus miedompi). Kaikilla pääsee kovalla annoksella unenomaiselle tripille: dextroverse, M-hole ja K-hole. MXE ja ketamiini ovat stimuloivia, kun taas DXM:n kanssa jotkut saattavat nukahtaakin. DXM vaikutusaikanaan sotkee puheenmuodostuksen täysin, MXE ja ketamiini vain vähäisesti.

Sananen huumeista

Perus tunnetila mikä minullakin on päällä päivittäin on vähän ahdistunut ja epämiellyttävä. Kun on ottanut vähän jotain niin pääsee tästä perus paskasta fiiliksestä pois. Voi olla sellainen ihminen mitä haluaa olla ja heräilee tunteita että tunteeko joku muakin kohtaa jotain, välittää ja rakastaa? En pysty hyväksymään sitä, että asiat voi mennä hyvin. Elämäni on seilaamista ilman focusta tai visiota mitä teen minuutin päästä. Olen surkea ja lääkitsen itseäni. 

Aina tulisi lukea ja oppia aineesta ennen kun kokeilet niin tiedät oikean annoksen ja miten vastuullisesti sitä käytetään. Joku on niin vahvaa että voit vetää yliannostuksen samantien. Kaikki käyttäjät tietävät että pitkäaikasellä käytöllä voi olla negatiivia vaikutuksia kehoon ja mieleen.

Huumeita on mahdollisuus käyttää oikein. On ihmisiä jotka viihdekäyttää ja niillä pysyy homma hyvin lapasessa. Kukaan ei koskaan käyttäis päihteitä ellei niistä seurais jotain hyvääkin. Hyvät kokemukset mitä yleensä saadaan on sosiaalisia kokemuksia. Tarvitaan joku keino tutustua tuntemattomiin ihmisiin.

Kaikki huumeet eivät ole laittomia. Huumausainelakia voidaan kiertää muuntelemalla huumausaineen kemiallista kaavaa. Erilaisen molekyylirakenteen luomiseksi riittää yhden atomin vaihtaminen toiseksi. Yhdestä aineesta saa 10- 1000 eri johdosta. Lopputuloksena voidaan saada alkuperäisen aineen ominaisuuksia muistuttava aine, jota kuitenkaan ei ole luokiteltu huumausaineeksi. Uusia muuntohuumeita kehitetään nopeammin kuin laki ehtii kieltää.

Tässä on yksi syy miksi huumeiden laillistaminen olisi kansanterveydelle parempaa kuin kieltäminen. Jos ihminen haluaa päästä taikamaailmoihin, sinne se myös pääsee, joten miksi kieltää tämä ja laittaa heidät käyttämään jotain tavaraa joka on heidän terveydelleen paljon haitallisempaa, kuin nämä ns. normaalit huumeet?

Millaisen riskin haluaa ottaa vain huvin vuoksi, pitäisi olla jokaisen oma asia. Jokaisella on oikeus omaan kehoon.

Ihmisiä velvoitetaan raitistumiseen, ja sen tulokset ovat äärettömän huonoja. Pitkään aineita käyttäneet eivät tiedä miten elää selvinpäin. Käytön voi lopettaa vaikka sata kertaa, itse lopettaminen ei ole niin vaikeaa kuin se, miten elät selvinpäin. Vuosia päihteitä käyttänyt henkilö joutuisi heivaamaan kaikki ystävät, ja löytää uusia, vieläpä raittiita. Keneltä se meiltä onnistuisi? Raittiita on suomalaisista alle 10%.